Elämä on perimmäiseltä luonteeltaan puhdas
ihmetyksen aihe, mysteeri.

Me yritämme selvittää sen mysteerejä ja lainalaisuuksia mielemme avulla. Eikä se ei sinänsä haittaa mitään, kunhan muistetaan, että ajatteleva mieli on vain ja ainoastaan työväline, jota ajoittain tarvitaan käytännön elämän suunnitelmissa ja järjestelyssä. Olemisen mysteeriä se ei pysty ratkaisemaan.

Olemisen mysteeri selviää vain olemalla, menemällä itse olemisen alkulähteille. Olemisen mysteeri on meidän sisällämme, kun vain palaamme ajatusten ja aistien reittejä taaksepäin, sisäänpäin, jossa oma, välitön kokemuksemme asioista on.

Mieli kykenee vain synnyttämään ongelmia,
ei ratkaisemaan niitä.

Ongelman ydin on mieli itse ajatuskuvioineen. Ja mielen ytimessä olemme me itse, jotka elätämme noita elämästä irrallisia ajatuskuvioita ja arvioimme elävää elämää niiden mukaan. Minä, minun mieleni, minun tunteeni, minun mielipiteeni jne.

Ongelma ratkeaa, kun olemme valmiit irrottamaan otteemme. Kuten sanottua, ongelma on ainoastaan mielessämme. Ratkaisu on alusta asti ollut tilanteessa itsessään.

Täältä tähän,
Ihmemies